Tieteellinen perusta

Tri Kim Bong Han löysi 1900-luvulla anatomisen verkoston, joka vastasi meridiaaneja. Tri Han ja hänen tuskimusryhmänsä katosivat. Akupunktioiden ja meridiaaninen tukimus on ollut vilkasta 1900- luvulta lähtien. 2000 luvulla on ilmeisesti löydetty Tri Han:in löytämää verkostoa vastaava verkosto, jota kutsutaan primo vascular systemiksi. Toisaalta akupunktiota ja sen toimivuutta on ollut vaikea tutkia, sillä tutkimuksissa ei voi käyttää lumekontrollia, sen helpon tunnettavuuden takia.

Perinteinen akupunktio kehitettiin jo ennen kuin tunnettiin ihmisen anatomiaa ja soluteoriaa, joihin nykyinen biologia perustuu. Akunpunktiolle keskeisille käsitteille kuten meridiaaneille ja qin:ille eli yksinkertaisesti energialle ei ole vieläkään tieteellisiä todisteita nykypäivänä. Monet professorit ja neurologit, kuten.Taub ja Steven Saltzberg, ovat aikoinaan luonnehtineet akupunktiota näennäistieteeksi.

Yhdysvaltain terveysvirasto antoi vuonna 1997 seuraavan konsensus-julkilausuman akupunktiosta:

Huolimatta huomattavista yrityksistä ymmärtää "akupunktiopisteiden" anatomiaa ja fysiologiaa, niiden määritelmä ja luonnehdinta pysyy kiistanalaisena. Vielä vaikeammin tavoiteltavia ovat eräät keskeiset itämaisen lääketieteen käsitteet kuten qin virtaus, meridiaanijärjestelmä, ja viiden elementin teoria, joita on vaikea sovittaa tämän päivän biolääketieteellisen tietoon, mutta joilla on edelleen akupunktiossa tärkeä rooli potilaiden arvioinnissa ja hoidon muotoilussa. 

Nykyäänkin vielä, kun lääketiede on huomattavasti kehittynyt, ei olla saatu todisteita akupunktion toimivuudesta. Nykypäivänä on suoritettu monia tutkimuksia akupunktuurista. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että aidot akupunktioneuat ja placebo-neulat vaikuttivat stressiin ja syöpäpotilaiden kipuihin yhtä tehokkaasti. Akupunktion tehosta päänsärkyyn ja niskakipuihin on varminta näyttöä. Esimerkiksi psykologisiin vaivoihin akupunktiohoidon näytöt ovat epävarmoja.

Moderni lääketiede selittää akupunktion neulojen pistelyksi, joka aktivoi hermostoa vapauttamaan kemikaaleja lihaksistossa, selkäytimessä ja aivoissa. Nämä kemikaalit joko estävät kivun tunnetta tai laukaisevat toisten kemikaalien ja hormonien vapautumiset, mikä vaikuttaa puolestaan kehon omaan sisäiseen säätösysteemiin. Akupunktion aikaansaama parantunut energia ja biokemiallinen tasapaino kiihdyttävät kehon luonnollista parantumismahdollisuutta, sekä edistävät sen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Nykyään kun puhuttaessa akupunktiosta, ei käytetä enää käsitteitä esim meridiaani ja qi, sillä niille ei ole vastineita länsimaisessa lääketieteessä.